Juho ja Anna Javanaisen sukuseura ry
1995 – 2010
Rakkaudesta Karjalaan ja Vuohensaloon

Eeva-Kaisu Salonen 2005
Matti Nummivuo 2010

Sisällysluettelo

Johdanto

Jokainen hyvä hanke tarvitsee ihmisen, joka näkee kauemmaksi kuin toiset.

Sellainen on Juho ja Anna Javanaisen sukuseura ry:n henkinen isä ja kunniajäsen Aimo Javanainen, jonka kaukonäköisyyden ansiosta me suvun jäsenet saamme nyt viettää seuran 15-vuotisjuhlaa. Häntä ja kaikkia muita sukuseuran hyväksi uurastaneita voimme kiittää rikkaista, yhteisistä vuosista, joiden kuluessa Javanaiset ovat tutustuneet toisiinsa, tutkineet sukunsa historiaa ja koonneet sukuun liittyvää tietoa kuvin ja sanoin.

Ja lisäksi meillä kaikilla on ollut yhdessä aina niin mukavaa.

Sukukirja tallentaa muistot kuvina ja kirjoituksina

Kuvista rikkaan sukukirjan pito alkaa Juho ja Anna Javanaisen suvun ensitapaamisesta Joutsassa 15.07.1995. Ensimmäistä aukeamaa koristaa Aimo-sedän piirrokset Javanaisten talosta ja sen pihapiiristä.

Joutsan kokouksessa alettiin jo kehitellä suvun viiriä. Karjalan viiri nostettiinkin salkoon Johannes ja Vappu Javanaisen kuolinpesän maatilalla Hartolan pitäjän Nokan Kylän Kuusilehdossa 2003.

Javanaiset ovat kulkeneet yhdessä pitkän matkan. Vanhin sukututkimuksessa esiin tullut esi-isä on 1707 Käkisalmen maalaiskunnassa syntynyt Juho Pekka Javanainen.

Käkisalmen historia mainitsee, että Javanaiset saapuivat Räisälästä 1600-luvun lopulla Yläpuustin kylään, josta myöhemmin siirtyivät Vuohensaloon.

Veljekset Mikko, Juho, Matti, Pekko ja Antti olivat jo jakaneet 1933 Vuohensalossa sijaitsevan pinta-alaltaan 352,05 hehtaarin kokoisen sukutilan. Vanhamäki oli ollut suvun hallussa toista sataa vuotta. Lisäksi suvun omistuksessa oli Jaakkimassa yhteismetsä, jonka pinta-ala oli toistasataa hehtaaria. Sota katkaisi lopullisesti kehityksen, ja veljekset jälkeläisineen hajaantuivat ympäri Suomea.

Puheenjohtaja Jorma Javanainen selvitti vuoden 1996 vuosikokouksessa suvun syntyjuuria vuodesta 1707 lähtien, ja päätyi Juho (1850-1913) ja Anna Javanaiseen (1855-1930), joista sukuseura lähtee liikkeelle. Juho Mikonpoika meni naimisiin 1876 Anna Mikontytär Karosen kanssa. (Anna Karosen isä, Mikko Karonen, oli alun perin pietarilainen löytölapsi, jonka oikeasta nimestä ja syntyperästä ei ole minkäänlaista tietoa.) Heille syntyi kuusi poikaa, joista yksi kuoli nuorena. “Viisi riuskaa veljestä alkoi jatkaa sukua eli Mikko, Juho, Matti, Pekko ja Antti.”

Maire Nummivuo muisteli Juho ja Anna Javanaisen kuolemaa: “Pekko ja Antti olivat syyskynnöillä, kun ukko Juho evästä pojille, oikaisi pientareelle ja kuoli. Mummo Anna nukkui tuvan sängyssä, koska halusi nähdä, mitä tuvassa tapahtui ja niin hän kuolikin tuvan sänkyyn”.

Kertomukset evakkotaipaleesta koskettavat jokaista

Arvo Javanainen tallensi sukukirjan lehdille veljeksistä neljännen eli isänsä Pekko Javanaisen (1893-1985) ja äitinsä Miinan (1896-1956) evakkotaipaleen, ja päättää sen Pekon sanoihin: “ Mennään kuin torpparin hevonen. Iloa ei tuota mutta hätäänkään ei jätä”.

Jorma Javanainen merkitsi muistiin vanhempiensa Johannes (1903-1976) ja Vappu (1907-1976) Javanaisen evakkotaipaleen veljensä Jouko Javanaisen kertomuksen perusteella. Viisilapsisen perheen vaiheet ovat eläviä ja koskettavia. Johannes oli Mikko Javanaisen vanhin poika.

Maire Nummivuo on myös muistellut evakkoon lähtöä. Hän myös luovutti sukuseuralle Javanaisten veljesten kaupan mainosnauhan, jonka teksti on varsin moderni: “Halpa hinta edullinen teille, suuri myynti meille“.

Riemuretki Karjalaan sai itkemään ja nauramaan

Sukulaisuutta yhdistävä kotiseuturetki tehtiin Karjalaan elokuussa 1998. Hyvin valmisteltu ja onnistunut matka kulki Viipurin kautta Käkisalmeen ja Vuohensaloon, jossa Javanaisten talo ja sen pihapiiri, kauppa ja maakellari herättivät monia muistoja. Ratkiriemukas majapaikka löytyi Pyhäjärven rannalta. Matkalla kävimme paikoissa, joissa suku oli asunut ja elänyt. Nauru ja kyyneleet olivat usein pinnassa yhtä aikaa.

Monella nuorella omien juurien palapelin osaset loksahtivat paikoilleen. Tarja Potila ilmaisi asian näin: “Yksi unelma toteutui, kun näin Vappu-mummini ja Johannes-pappani kodit asuttuina ja olosuhteisiin nähden erinomaisessa kunnossa pihat täynnä kukkia ja viljelyksiä”.

Kerttu Javanainen muisteli, miten Vuohensalon pojat tervasivat Miettisen valkoisen hevosen niin, ettei isäntä tunnistanut hevosta vaan luuli, että se oli varastettu.

Nykyinen Vuohensalon kylä on säilynyt hyvin

Sukuseuran juuret ovat Vuohensalon kylässä, Käkisalmen maalaiskunnassa ja osin kaupungissakin. Vuonna 2004 tuli 60 vuotta täyteen siitä, kun kylä jouduttiin jättämään. Vuohensalo selvisi sodasta vähin vaurioin, ja on tänä päivänä yksi parhaiten säilyneitä suomalaisia kyläkokonaisuuksia Kannaksella. Alueen tapahtumia kirjannut Matti Nummivuo kertoo, että neuvostojoukot polttivat perääntyessään 1941 vain Matti Javanaisen talon.

Vuonna 2006 tulipalo osittain tuhosi Javanaisten kauppatalon Kirkkomäen puoleisen päädyn. Onneksi nykyiset asukkaat ovat korjanneet aiheutuneet vauriot. Javanaisten navetan katto on suurelta osin romahtanut, ja sitä tuskin tullaan korjaamaan.

Vuohensalon kaupan lähelle on tullut toinen kauppa, joten kilpailu kylässä kiristyy.

Tahkoniemen kalastussatama on lakkautettu ja sataman alueelle on pietarilaisten liikemiesten rahoittamana rakennettu uudenaikainen hotelli ja mökkikylä suihkulähteineen ja leikkikenttineen. 1930-luvulla perustettu kalanviljelyslaitos jatkaa toimintaansa todella vihaisten vartiokoirien suojelemana.

Ilot ja surut yhdistävät, murrekin elpyy

Olemme yhdessä iloinneet päivänsankareiden kera ja muistelleet rakkaudella edesmenneitä sukulaisia, tätejä ja serkkuja, Elna Javanaista ja Helvi Mielikäistä, Tommi Javanaista, Helinä Mielikäistä, Helena Javanaista, Jaana Nikusta sekä Kerttu Javanaista.

Olemme kiitollisia suvun aktiivisille seniorijäsenille siitä, että Karjala, Käkisalmi ja Vuohensalo ovat alkaneet elää mielissämme ja ikään kuin muuttuneet tosiksi. Moni meistä on vieraantunut Karjalan murteesta tai ei ole sitä koskaan oppinutkaan. Siksi on mukava kuulla yhteisissä kokouksissa sitä oikeaa Karjalan murretta eli sihteerimme kirjaamana:
“Muistat sie, ko mie siul kerroin?“ “Tottaha mie sen muistan.“

Murretta elvyttävät myös sukulaisuutta kuvaavat sanat kuten kyty eli aviomiehen veli tai nato eli miehen sisar.

Uusi alkava vuosikymmen sukuseuran historiassa tuo mukanaan myös henkilömuutoksia. Yhdistyksemme henkinen isä Aimo Javanainen on jo siirtänyt suvun vanhimman valtikan Arvo Javanaiselle. Kymmenen vuotta yhdistystä puheenjohtajana luotsannut Jorma Javanainen halusi tehdä tilaa toisille, mutta sukuseuran 10-vuotisjuhlakokous 20. elokuuta Joutsassa valitsi hänet kuitenkin yksimielisesti jatkamaan tehtävässään.

Voimme olla vain kiitollisia menneestä ja toivottaa onnea tulevalle. Paljon olemme oppineet toisiltamme yhteisten vuosien aikana, mutta paljon hauskaa ja mielenkiintoista on vielä edessä.

Lyhyesti historian varrelta

Vuohensalossa Javanaiset harjoittivat maanviljelystä, kalastusta ja kaupankäyntiä. Javanaiset mainitaan myös taitavina veneentekijöinä. Ennen Venäjän vallankumouksia kalaa riitti myytäväksi Pietariin saakka. Viiden veljeksen työteliäisyys antoi suurperheelle suhteellisen mukavan toimeentulon.

Suomen itsenäistyttyä ja Venäjän rajan sulkeuduttua v. 1918 oli markkinoita haettava kotimaan suunnasta, missä onnistuttiin vähintäänkin kohtuullisesti.

Suomen Sisällissodassa veljeksistä Pekka taisteli Antrean rintamalla ja Matti ja Antti Raudun rintamalla. Antin kerrotaan olleen mukana ryhmässä, joka sytytti tuleen Raudun aseman, jota punaiset pitivät hallussaan.

1920- ja 30-luvuilla Käkisalmen Suojeluskuntaan kuuluivat Javanaisista ainakin Antti, Vilho, Johannes ja Topias. Heistä Vilho mainitaan erityisen taitavana ampujana.

Käkisalmen maalaiskunnan poliittiseen elämään osallistui aktiivisesti Mikko Javanainen, joka oli kunnanvaltuuston jäsen, ja jo 1920-luvulla teki eduskunnalle aloitteen kalastus- ja hätäsataman rakentamiseksi Vuohensaloon. Hän oli mukana myös ns. Talonpoikaismarssilla. Kun talvisodan aikana Mikon perhe oli Pohjanmaalla majoitettuna Vihtori Herttuan (Lapuan Liikkeen johtajan Vihtori Kosolan luottomies) taloon, niin kuultuaan Mikko Javanaisen osallistumisesta IKL:n toimintaan talon isäntä totesi: ”Tairattekin olla isänmaallisia ihmisiä.”

Talvisotaan Javanaisista osallistuivat Johannes, Topias, Vilho ja Reino, sekä Jatkosotaan myös Aimo ja Toivo, joka kaatui Markatsiman saaren valtauksessa elokuussa 1941 ja haudattiin Käkisalmen sankarihautausmaahan uuden kirkon viereen. Muistakaamme lämmöllä sukumme ensimmäistä ylioppilasta ja ainoaa sankarivainajaa, joka antoi henkensä Suomen vapauden puolesta, ja jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta.

Sodat karkottivat sukumme pois perinteiseltä asuinseudulta Vuohensalosta ja hajottivat meidät ympäri Suomea, mutta sukuseuramme toiminta vahvistaa yhteenkuuluvaisuuttamme.

Tapahtumia vuosilta 2006 – 2010

Ahti Javanaisen suunnittelema Javanaisten suvun standaari saatiin seuralle v. 2008. Pohjaväreinä on käytetty Karjalan tunnusvärejä punaista ja mustaa. Kuva-aiheet symbolisoivat sukumme juuria ja perinteitä: Laatokkaa, Vuohensaloa, kalastusta ja maanviljelyä. Numeroituja standaareja jaetaan seuran toiminnassa aktiivisesti mukana olleille jäsenille.

Vuoden 2005 sukukokouksessa Toivo Javanainen esitteli ajatuksen sukukirjan aikaansaamiseksi. Hanke laitettiin vireille nimeämällä toimikunta aineiston keräämiseksi ja Toivo Javanainen hankkeen vastuuhenkilöksi. Tätä kirjoitettaessa toimikunta on kokoontunut kaksi kertaa, ja kuva- ja tekstiaineistoa on kertynyt vähintäänkin kohtuullisesti.

Kesällä 2008 kävi 29 seuramme jäsentä tutustumassa luovutettuun Karjalaan jääneeseen kotiseutuun. Teimme kiertoajelun Pietarissa, mistä yksi sukumme esi-isistä oli lähtöisin. Katselimme myös Käkisalmen tärkeimmät nähtävyydet. Arktiseksi muuttunut sää sateineen valitettavasti pilasi vierailumme Vuohensalossa, ja aiottu Konevitsan matka täytyi peruuttaa myrskyävän Laatokan vuoksi. Mut muute meil kyl ol lustii.

Juho ja Anna Javanaisen sukuseuran perustaminen, ensimmäinen hallitus, suvun esimies ja puheenjohtaja

Sukukokous pohjusti 09.07.1994 Joutsan Niemelässä sukuseuran syntymistä.

Sukuseura perustettiin 15.07.1995 Joutsan seurakunnan Pekkasten leirikeskuksessa. Mukana 60 suvun jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Toivo Javanainen ja sihteerinä Pirjo Jokinen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jorma Javanainen ja Matti Kosonen ja äänenlaskijoiksi Raija ja Arto Silvennoinen. Tilintarkastajiksi valittiin Esko Mielikäinen ja Jarmo Potila, varalle Eino Javanainen ja Seija Helin.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jorma Javanainen, ja hallituksen neljä jäsentä ja varajäsentä nimettiin. Suvun kunniajäseneksi valittiin Aimo Javanainen, joka samalla nimitettiin suvun esimieheksi.

Juho ja Anna Javanaisen sukuseura -nimisen yhdistyksen perustamiskirja allekirjoitettiin 07.10. 1995 Tampereella. Perustajajäseniä olivat Aimo Javanainen, Eero Javanainen, Arvo Javanainen, Jorma Javanainen, Toivo Javanainen, Pirjo Jokinen ja Asko Härkönen.

Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin 25.02.1997 Helsingissä.

Suvun esimies:
Aimo Javanainen 15.07.1995-10.07.2004
Arvo Javanainen 10.07.2004-

Hallituksen puheenjohtaja:
Jorma Javanainen 15.07.1995-

Ensimmäisen hallituksen kokoonpano 15.07.1995
Jorma Javanainen, puheenjohtaja
Toivo Javanainen, varapuheenjohtaja
Asko Härkönen
Eero Javanainen
Arvo Javanainen
Varajäsenet:
Pirjo Jokinen, sihteeri ja rahastonhoitaja
Maire Nummivuo
Matti Kosonen
Eeva-Kaisu Salonen

Hallitukset vuosina 1996-2009

Hallitus 1996-1997
Jorma Javanainen, puheenjohtaja
Toivo Javanainen, varapuheenjohtaja
Pirjo Jokinen, sihteeri ja rahastonhoitaja
Eero Javanainen
Arvo Javanainen
Asko Härkönen

Hallitus 1998-2001
Jorma Javanainen, puheenjohtaja
Toivo Javanainen, varapuheenjohtaja
Pirjo Jokinen, sihteeri ja rahastonhoitaja
Eero Javanainen
Arvo Javanainen
Arto Silvennoinen

Hallitus 2002-2007
Jorma Javanainen, puheenjohtaja ja rahastonhoitaja
Toivo Javanainen, varapuheenjohtaja
Matti Nummivuo, sihteeri
Eero Javanainen
Arvo Javanainen
Arto Silvennoinen

Hallitus 2008-2010
Jorma Javanainen, puheenjohtaja ja rahastonhoitaja
Toivo Javanainen, varapuheenjohtaja
Matti Nummivuo, sihteeri
Arto Silvennoinen
Eino Javanainen
Ahti Javanainen

Vuosikokoukset 1995-2010

Osanotto sukuseuran kokouksiin on vaihdellut.

1995 perustamiskokoukseen 15.07. Joutsan seurakunnan Pekkasten leirikeskukseen osallistui 60 suvun jäsentä.

1996 Pappisten leirikeskuksen vuosikokoukseen Joutsassa 20.07.tuli 49 suvun jäsentä.

1997 Pakkasten leirikeskuksessa Joutsassa 26.04. oli mukana poikkeuksellisesti vain 14 jäsentä.

1998 pidettiin vuosikokousta 07.08. linja-autossa Heinolan kk. kotiseutumatkalla Karjalaan. Matkalaisia oli bussissa 29.

1999 Mikkelin vuosikokoukseen 12.06. osallistui 32 jäsentä.

2000 Eero ja Helena Javanaisen kesäasunnolla Asikkalassa 01.07. mukana oli 16 sukuseuralaista.

2001 kokoonnuttiin Irma ja Matti Härkösen kotona Pertunmaalla 05.05. Läsnä oli 24 jäsentä. Kokous muisti edesmennyttä Tommi Javanaista.

2002 Arvo ja Tuula Javanainen kutsuivat 18.05. Raumalle kotiinsa, jossa vuosikokoukseen osallistui 30 jäsentä.

2003 seuraavana vuonna vuosikokous pidettiin Johannes ja Vappu Javanaisen kuolinpesän maatilalla 09.08. Hartolan pitäjän Nokan kylän Kuusilehdossa, jossa Aimo, Eero ja Arvo Javanainen nostivat salkoon ensimmäisen kerran sukuseuralle hankitun Karjalan viirin.

2004 heinäkuussa 10.07. kokoonnuttiin suvun esimiehen Aimo Javanaisen kotona Joutsassa, jossa paikalla oli 43 jäsentä. Aimo Javanaisen paikalle suvun uudeksi esimieheksi valittiin Arvo Javanainen.

2005 sukuseuran 10-vuotisjuhlakokous pidettiin 20.08. Vallaspellon koululla, Joutsassa. Läsnä oli 42 sukuseuran jäsentä.

2006 kokoonnuimme Kaarinassa Toivo ja Ritva Javanaisen kotona, missä meitä oli koolla 31 seuran jäsentä.

2007 vuosikokous pidettiin Saimi Javanaisen ja Esko Aittamäen kesäasunnolla Asikkalassa. Paikalla oli 45 seuramme jäsentä.

2008 matkustimme kotiseudullemme Karjalaan, ja vuosikokous pidettiin Antti Musakan Lomarannassa, Pyhäjärvellä. 29 sukuseuralaista oli paikalla.

2009 kokoonnuimme jälleen Saimi Javanaisen ja Esko Aittomäen kesäasunnolla, Asikkalassa. Sukumme esimies Arvo Javanainen juhlisti tällöin 80-vuotispäiviään. 43 seuramme jäsentä oli saapunut paikalle.

2010 vuosikokous, joka samalla on sukuseuran 15-vuotisjuhlakokous päätettiin pitää Saarijärvellä Nina ja Tuomas Häkkisen kotona.

Tilintarkastajat, jäsenistä ja varainhoito

Tilintarkastajat:

1995 Esko Mielikäinen ja Jorma Potila.
1996-2002 Pirkko Hemmilä ja Helinä Mielikäinen
2003-2008 Pirkko Hemmilä ja Pirkko Javanainen
2009- Tarja Potila ja Nina Häkkinen

Jäsenmäärä ja jäsenmaksu

Vuonna 2004 sukuseuran jäsenmäärä oli 129 henkilöä, ja seuran vuotuinen jäsenmaksu 4 euroa. Jäsenmaksuja kertyi 304 euroa, ja vuoden 2004 tilinpäätös osoitti 55,59 euroa ylijäämää. Jäsenmaksuista muistetaan mm. merkkipäivän viettäjiä.

Jäsenmäärä vuonna 2009 oli 132 henkilöä ja jäsenmaksu v. 2009 alkaen 5,-€/hlö/v.

Seuran tilinpäätökset ovat olleet tuottoylijäämäisiä, lukuun ottamatta v. 2005, jolloin tuottoalijäämää kertyi -22,93€. Seuran vastuina on v. 2009 tilinpäätöksessä 1647,47€ oma pääoma, jota kattamassa on 1647,47€ pankkisaamiset Nordea-pankissa.